Colors in music.

Kuinka uraanit?

Aikoinaan I. Karaila laski uraanin kaivuun olevan 0,1% jo
irrotusenergiansa osalta kannattamattoman. M STUK ja GTK ilmoittaa
0,1% uraanin olevan teoreettisessa kannattavuusrajassaan jo normaalissa
parhaimmanluokan teollisussirroituksessa. Ja kun huomioimme
avoaumasliuoituksen romahtamisen 15% todellisen saannin energian hukka
5 kertaa alle saannon. Kun TV ilmoitti 2007 maailman
uraanimalmien pitoisuuden putoavan 0,4% malmin
saanti romahtaa aiemman korkeamman rikkaan malmion saannista
viidesosaan. N todellinen saanti putoaa suuren karkeassa
avoaumausliotuksesta 0,06%. Karkeasti 1 kWh ,
lajittelijoihin, murskaimiin ja ulos uraanista saataisiin vain 0,6kWh.
S ei ole energiapositiivista Kiinnostuin perustasta
kuinka energiapositiivisesti edes nostaa. Kuulostaa
aika absurdilta, mutta jopa ei kannata porata kilometrien ,
koska saatava energia ei kata edes nostokuluja!

L otan vesienergiasta saatavia peruskaavoja. 0,1%/15%
uraaninmalmin saannilla laskin maastamme noin edustavan
saatua kWh:ta. Aloitetaanpa tapaus Ronneburgista, jossa kaivettiin jopa alle
0,1% uraania jopa 2km Kun lasken kaiken
rojahtavan yksinkertaisuuden vuoksi pohjaan. Uraanimalmin paino 3 000kg/m3.
Kuljetuskalusteeksi auton summittain 10% Huomioin
auton 25% perusenergiatalouden moottorissa. Vaihteen Sen faktan,
noutoauto tekee edestakaisessa matkassaan takaisin pohjalle vain 50%
jne. 20m*0,01m2 pala= 0,2m3 josta
tulee 1kWh. 2km matkalla muodostuu 0,2*100= 20m3 edustaen 100kWh. Painoltaan
vastaa silloin 3t/m3* 20m3= 60m3 Luku kertoa kuorma-auton
huonolla 10-kertaistuvalla 10*60m3= 600m3. T osaan jo
laskea veden energiantuoton tunnin aikana sen pudotessa 2km, kun huomioin
tuntiin . 600m3/3 600s/h= 0,17m3/s.

Nyt saamme jo suoraan kWh veden kaavasta: 0,17m3/s*2 000m*9,81= 3
270kWh on tarvittu nostoenergia, jotta saavutetaan suunnilleen 0,1%
uraanista saatava 100kWh perustuotto. 3 270kWh/100kWh= 32,7-kertaa
kuin jo nostoon kului energiaa! Siis aivan tolkutonta
uraanienergian kaivunmetodia taannoinen CCCP jo 60-luvulla suosivan
DDR: V voimme modifioida teoreettisen noston "nollarajan". 2
000m/32,7= 61m olisi metodein se uraanikaivoksen perussyvyys josta
moista Uudenmaan 0.1% perusuraania ei siis edes kannattaisi tosiaan nostaa
kuorma-autolla! Ja huomatkaa nyt puhun "nostosta". En
, murskauksista, hapotusenergioista jopa monttuun
jatkuvasti tunkeva pohja- ja sadevesi on kallista jatkuvasti
pois nostettavaa aina. Laskelma on jo
, esim. Limoussinen taannoinen uraanikaivos oli 400m
Limoussinesta tulisi perusnostosta tuplat
triplatappiot jo. T laskin, jotta hahmotettaisiin perustavia
miksei Suomeen suunniteltavat uraanikaivokset ole kovin
Todellisuudessa jo hahmottuu aika hyvin miksei puhuta kuin 20m
Arevan uraanihankkeissa.